Mikä saa tanssiin hairahtaneen jaksamaan treenien pyörteissä? Kysymys, joka varmasti mietityttää jokaista teoksessa mukana olevaa. Vastauksia on varmasti yhtä monta kuin ihmisiäkin.

Kuten kuvasta näkyy, itselläni se on kaikenkattava ja perinpohjainen pelleily. Enkä taida olla ainoa.

Silloin tällöin pitkiksikin venyviä ja fyysisesti rankkoja treeniputkia on pakko aika ajoin keventää tarpeettoman huonolla puujalkavitsillä tai kanssaihmiseen kohdistuvalla hyväntahtoisella herjalla. Parhaimmillaan liikkeellinen anekdootti voi tuottaa teokseen pysyvästi jäävän jäljen. Vitsailu pitää huumorin korkealla, kunhan muistaa, kuinka pitkä on koreografin pinnan venyvyys ja mikä on harjoitusten todellinen päämäärä.

Huumorin lisäksi jaksamaan auttaa hulppean hyvähenkinen ryhmä, joka salakavalasti varastaa huonotuulisuuden, jota on saattanut koko pitkän päivän hautoa ennen salille menoa.

Jaakko J. (pääapina)