Tanssiteatteria! Tähänkö on tultu?!

Tapahtumaketju; olin harrastanut vuoden verran parkouria, puuhastellut vähän telinesalilla ja käynyt pari kertaa capoeira harjoituksissa. Tanssinut en ole juuri koskaan. Oikeasti olen sydämeltäni kalliokiipeilijä. Sitten viime syksynä Mikko ja Perttu esittivät viattomasti kysymyksen; haluaisinko ehkä lähteä mukaan yhteen tanssiteatteri Krampin produktioon; luvassa olisi parkouria, ilma-akrobatiaa, capoeiraa ja myös vähän tanssillisia elementtejä. Olin juuri käynyt katsomassa Krampin Kalevala spektaakkelin ja se oli tehnyt minuun vaikutuksen, lisäksi pidin Mikkoa ja Perttua ystävinäni, joten suostuin mukaan tietämättä mihin tarkalleen lupauduin.

Siitä on nyt vähän yli puolivuotta. Olen syvällä produktiossa ja paluuta ei enää ole. Nyt sitten pitäisi olla koira. Pitäisi liikkua nopeasti ja ketterästi, mutta ei kuitenkaan kiireisesti. Pitäisi olla osa päähenkilön alitajunnan nurkasta materialisoitunutta mustaamassaa. Pitäisi huutaa uskottavasti suurella tunteella mielenosoituksessa ranskaksi. Pitäisi osata laskea musiikin mukaan yhdestä kahdeksaan samalla kun keskittyy jokaisen tanssiliikkeen "loppuun viemiseen" (tästä on puhuttu paljon!) ja yrittää siristellä mitä muut tyypit vieressä puuhaavat. Pitäisi vaihtaa vaatteet ahtaissa rappusissa muutaman sekunnin aikana. Pitäisi pysyä roolissa vaikka puuhaa outoja lavalla ihmisten edessä. Pitäisi tehdä pitkä parkour hyppy hengästyneenä ja ilman aikaa keskittymiseen.

Tanssiteatteria! Hienoa!

Juha, parkouraaja, capoeirista, ilma-akrobaatti, graafikko ja myös tanssija (?)